Tietoa KNX-järjestelmistä


Yleistä

KNX on kansainvälisiin standardeihin (EN 50090, ISO/IEC 14543) perustuva talotekniikan ohjausjärjestelmä. Sen avulla voidaan toteuttaa lähes kaikki kiinteistöjen vaatimat ohjaukset, mukaan lukien järjestelmän sallimat loogiset toiminnot. KNX tarjoaa kustannustehokkaana järjestelmänä energiatehokkaan ohjaustavan, turvallisuutta unohtamatta.

Yleistä

KNX on kansainvälisiin standardeihin (EN 50090, ISO/IEC 14543) perustuva talotekniikan ohjausjärjestelmä. Sen avulla voidaan toteuttaa lähes kaikki kiinteistöjen vaatimat ohjaukset, mukaan lukien järjestelmän sallimat loogiset toiminnot. KNX tarjoaa kustannustehokkaana järjestelmänä energiatehokkaan ohjaustavan, turvallisuutta unohtamatta.

Käyttökohteet

KNX-järjestelmän avulla voidaan toteuttaa monimutkaisiakin ohjausjärjestelmiä, kuitenkaan menettämättä käyttäjäystävällisyyttä. Nykyaikaisissa uudis- ja saneerauskohteissa käytetään kasvavassa määrin KNX-järjestelmiä. Järjestelmä soveltuu erinomaisesti uusiin asuinrakennuksiin, toimistoihin, teollisuuteen. Suunnitteluvaiheessa voidaan määrittää mitä ohjauksia tarvitaan, ja järjestelmän ohjelmoinnissa tarkennetaan miten ja mistä halutut ohjaukset suoritetaan.

Kysy rohkeasti pieneenkin omakotitaloon nykyaikaista KNX-järjestelmän tuomaa käytön helppoutta ja tyylikkyyttä. Ota yhteyttä.

Käyttäminen

Käyttö voi olla automaattista, jolloin muut kiinteistön laitteet ohjaavat KNX-komponentteja automaattisesti, tai ohjaaminen tapahtuu käyttäjän haluamalla tavalla. Esimerkiksi murto- / palohälytinlaitteisto voi ohjata vaikka poistumistiellä olevat valaisimet täyteen kirkkauteen. Käyttäjän on mahdollista käyttää ohjaamiseen KNX-painikkeita, perinteisiä kytkimiä, kosketusnäyttöä, kaukosäädintä, älypuhelinta, tai vaikkapa Ipadia.

Asentaminen

Kustannukset johdotuksen osalta ovat perinteisiä järjestelmiä pienemmät, koska KNX-järjestelmän komponenttien välinen väyläkaapelointi voidaan toteuttaa kaksinapaisella parikaapelilla. Muutamat laitteen kuten kosketusnäyttö vaatii toimiakseen erillisen verkkojännitteen 230V. Johdotus voi olla joko tähti-, ketjuverkko tai näiden yhdistelmä, silmukkakaapelointi ei ole mahdollista. Väyläkaapeloinnin pituus on rajoitettu kahden laitteen välillä 700 metriin, virtalähteen ja väylän ensimmäisen laitteen välillä n.300 metriin. Väyläkaapelin enimmäismitta saa olla 1km!

Ohjelmointi

Varsinainen järjestelmän ohjelmointi tapahtuu ETS Pro-ohjelmointityökalun avulla.

Jokaiseen KNX-kohteeseen räätälöidään ohjelmisto asiakkaan toivoiden mukaisesti, myös ohjelman muuttaminen jälkikäteen on mahdollista. Ohjelma syötetään laitteistoon USB-rajapinnan tai IP-reitittimen avulla. Järjestelmä siirtää tietoa komponenttien välillä joko parikaapelissa, sähköverkossa, radiotaajuuksilla, infrapunalla tai ethernetissä.

Integrointi / yhteensopivuus

KNX voidaan integroida muihin kiinteistön toimintoihin, kuten ilmanvaihtoon, lämmitykseen, murto- ja palovaroitinlaitteistoon. Myös eri valmistajien standardin mukaiset KNX-komponentit ovat myös keskenään yhteensopivia, joten valikoimaa on runsaasti. Järjestelmän liittäminen perinteisiin kytkimiin tai releihin onnistuu tuloyksikön avulla, joka muuntaa tavallisen kytkintoiminnon KNX-väylätiedoksi.

Laajentaminen

Laajentaminen on yhtä helppoa kuin järjestelmän asentaminen, mihin kohtaa väylää tahansa voidaan lisätä vaikka painike tai releyksikkö, ja ottaa se ohjelmallisesti käyttöön.

Periaatekaavio KNX-järjestelmästä.

Kaavio esittää muutamia KNX-komponentteja keskukseen ja ohjainlaitteita joilla järjestelmää ohjataan. Keskuskomponentit ovat pääsääntöisesti DIN-kiskoasenteisia, ja väyläliitännän lisäksi tietyt komponentit tarvitsevat myös 230V verkkojännitteen. Useissa keskuskomponenteissä on myös mahdollisuus käsikäytölle.Ohjainlaitteita voidaan asentaa myös suoraan jako- tai kojerasian sisään, jolloin perinteisen kytkimen toiminta muutetaan suoraan KNX-väylään.

Lähtöyksikkönä voidaan käyttää yksinkertaista relettä, joita löytyy valmistajasta riippuen varustettuna 2-12 kärjellä. Rele voi olla varustettu myös virranmittaustoiminnolla, jolla pystytään valvomaan kytkettyjen laitteiden kuormitusta.


Tuloyksikköön voidaan liittää perinteisiä analogisia kytkimiä, muiden järjestelmien releitä, tai digitaalisia signaaleja. Kaikki tuloyksikön tiedot muutetaan KNX-väylätiedoksi joilla pystytään ohjaamaan KNX-järjestelmän muita komponentteja.


Valonsäätimillä pystytään säätämään 230V jännitteellä toimivia valaisimia, säätimeen voidaan kytkeä eri tyyppisiä kuormituksia, kuten resistiivistä, induktiivistä, tai kapasitiivistä kuormitusta tai näiden yhdistelmiä. Säädin havaitsee automaattisesti kytketyn kuormituksen tyypin. Yleisesti käytetään säätimiä joissa on 1-4-kanavaa, ja kuormitus voi olla 150W-1000W. Myös LED-polttimoiden pieniä kuormituksia pystytään himmentämään.


0-10V säädintä käytetään sellaisten valaisinten ohjaamiseen, joita ei voi suoraan verkkojännitteellä ohjaamaan. Esimerkiksi loisteputkivalaisimet ja LED-muuntajat.




DALI-järjestelmän valaisimia voidaan myös ohjata KNX-väylään liitettävällä DALI-ohjaimella. DALI-valaisimista on myös mahdollista saada KNX-väylään paluuviestinä tieto valaisimen vikatilasta.



Verhoja ja markiiseja voidaan ohjata suoraan painikkeella, aikaohjelmilla, vakiovaloanturilla tai vaikkapa automaattisesti sääasemlla joka on varustettu tuulitunnistimella.



Lämmityksen moottoriventtiileitä ja toimilaitteita voidaan käyttää yhdessä lämmönsäätimien kanssa, ja toteuttaa kiinteistön lämmityksen säätö ja lämmönpudotukset KNX-järjestelmän avulla. Lämmitystä voidaan ohjata myös painikkeen, kosketusnäytön tai aikaohjelman avulla. Energiatehokkuus paranee kun turhaan lämmittämiseltä vältytään, ja lämmitetään vain tarpeen mukaan.



IP-reititin mahdollistaa KNX-toimintojen ohjaamisen vaikka lähiverkkoon langattomasti kytketyn Ipadin tai älypuhelimen avulla. KNX IP-reititin tarvitsee väyläliitännän lisäksi erillisen 24V-käyttöjännitteen ja yhteyden kiinteistön reitittimeen / kytkimeen.