Valaistus ja valaisimet ovat tärkeä osa toimintaamme

ESM-Sähkö auttaa sinua valitsemaan oikean valaisimen teknisten tietojen, käyttötarpeen ja hinnan mukaan. Valinnan arvoina käytetään myös tyylikkyyttä, käytettävyyttä ja tietenkin mahdollisimman energiatehokasta ratkaisua.

Tarjoamme kaikkea valaistukseen liittyvää vaatehuoneesta valtateihin.


Valitse valaisin oikein


Valaisimen valinta teknisin perustein

Valitse tilan ja käyttötarpeen mukaan IP-luokitukseltaan oikea valaisin, liitäntälaite ja valonlähde eli polttimo. IP-luokituksella tarkoitetaan valaisimen kotelointiluokkaa joka ilmoitetaan standardin IEC 60529 mukaan IP-numeron avulla. IP-luokituksen numeroinnissa ensimmäinen numero tarkoittaa koteloinnin suojausta kiinteää ainetta vastaan, ja toinen numero kertoo suojauksesta vettä vastaan.

IP-luokitustaulukko

IP-luokitus Suojaaamaton Suojaus >50 mm kappaleita vastaan Suojaus >12,5 mm kappaleita vastaan Suojaus >1 mm kappaleita vastaan Osittainen pölysuojaus Täydellinen pölysuojaus
Suojaamaton IP 00 IP 10 IP 20 IP 40
Suojaus tippuvaa vettä vastaan IP 01 IP 11 IP 21 IP 41
Suojaus tippuvaa vettä vastaan, 60 astetta IP 13 IP 23 IP 43
Suojattu roiskevedeltä IP 44 IP 54
Suojattu vesisuihkulta IP 45 IP 55 IP 65
Kestää hetkellisen veteen upotuksen IP 67
Kestää veteen upotuksen IP 68

Valaisimen käyttötarkoitus

Yleisin valaisimien käyttötarkoitus on yleisvalaistus tai kohdevalaistus. Valoa voidaan käyttää myös opastavana, ovimerkkivalona tai turvallisuuteen liittyvänä turvavalojärjestelmänä.

Valaistuksen käytettävyys

Valaistuksen käytettävyys on oltava helppoa, mielellään automatisoitua. Automatisoinnilla saavutetaan energian säästöä, käytön helppoutta ja turvallisuutta.

Valaistuksen ohjaus

Käytämme automatisoituun valaistuksen ohjaukseen nykyaikaista KNX-ohjausjärjestelmää, johon voidaan liittää kiinteistön VAK-ohjaukset, hämäräkytkennät, liiketunnistimet, kello-ohjaukset tai vaikkapa etäohjaus.

Lue lisää KNX-järjestelmästä

Yleisesti ohjaustapana on myös käytetty DALI-ohjausta, tällöin kaikissa valaisimissa on oma osoitteellinen liitäntälaite. Jokaista osoitetta voidaan ohjata erikseen tai valaisinryhmittäin. Myös tiedonkeruu valaisimesta on mahdollista, esimerkiksi rikkoontuneet valaisimet voidaan todeta tietona DALI-väylästä.

Yhteen DALI-väylään voidaan kytkeä yhteensä 64 valaisinta, väylää voidaan laajentaa erillisellä DALI-reitittimellä jolloin valaisimien määrä yhdessä väylässä voidaan tuplata 128 kappaleeseeen.


Ulkovalaistus

Ulkovalaisimissa on syytä muistaa valita myös oikea iskunkestävyysluokka. IK-luokitus kuvastaa valaisimeen kohdistuvien ulkoisten voimien kestoa kuten iskua tai törmäystä, IK-luokitus perustuu standardin EN 62262 mukaiseen kokeeseen. IK-luokat vaihtelevat IK01:stä IK10:neen, suurempi arvo kertoo valaisimen paremmasta iskunkestävyydestä. Yleisesti puhutaan ilkivaltaluokituksesta, jolla tarkoitetaan IK-luokitusta.

Julkisivuvalaistus

Julkisivuvalaistuksen tuomat edut ovat ensisijaisesti kohteen esiin tuominen, sekä yksityiskohtien korostaminen. Julkisivuvalaistukseen liittyy myös turvallisuus, hyvin julkisivuvalaistu kohde ei houkuta ilkivaltaan. Vaatimattomalta näyttävä rakennus saadaan oikein suunnitellulla valaistuksella huomattavasti näyttävämmäksi. Nykyisillä LED-valaisimilla ja sopivalla valaistuksen ohjauksella saadaan energiakustannukset pidettyä alhaisina.


Valonlähteet

Liitätälaitteet

Valaisinten polttimot toimivat suoraan verkkojännitteellä ilman liitäntälaitetta, tai valaisimessa voi olla sisäinen liitäntälaite.

Värintoisto ja värilämpötilat

Valonlähteen tuottamaa valoa mitataan myös värintoistoindeksillä (CRI), tämä arvo on merkitty Ra-indeksillä. Ra-indeksin arvot voivat olla välillä 0-100, jolloin suurin arvo vastaa parasta värintoistoa.

Värilämpötila ilmoitetaan kelvin-asteikolla, jossa valaisimeen merkityt arvot ovat yleensä välillä 2700K-6500K. Lämpimin arvo (2700K) vastaa vanhanaikaisen hehkulampun tuottamaa keltaista valoa, ja suurin arvo vastaa sinertävän sävyistä valoa.

Yleisesti 2700-3000 kelvinin valoa kutsutaan lämpimän sävyiseksi valoksi, joka koetaan kodikkaan viihtyisäksi. Toimisto- ja tuotantotiloissa värilämpötilaksi valitaan 4000 kelviniä, jolloin valo on melkein valkoista ja se koetaan miellyttävänä työskentelyvalona. Päivänvaloa vastaava arvo on noin 5000 kelviniä, joka on myös värintoistoltaan erittäin hyvä.

Värilämpötilan säädettävyys

Nykyaikaisissa valaisimissa ja valaistusjärjestelmissä voidaan säätää myös valon värilämpötilaa. Säätö voi olla esimerkiksi huonetilan valon värin muuttaminen tilanteiden ja vuorokauden ajan mukaan. Aamulla halutaan piristävää valkoisempaa valoa, ja illalla lämpimämpää tunnelmavaloa.

RGBW-Ledit

LED-valaisimilla ja -polttimolla pystytään helposti toistamaan eri värejä (Red Green Blue White), ja näiden yhdistelmiä.


Polttoikä

Eri polttimotyyppien polttoiät

Polttimo / ominaisuus Valoteho (lume/W) Polttoikä (tuntia)
Hehkulamppu 9-11 1000
Halogeeni, 230V 15 1800
Halogeeni, 12V 18 3000
Pienoisloistelamppu 40 10 000
LED 100 50 000
Loistelamppu, yksikantainen 65 8000
Loistelamppu, kaksikantainen 90 15 000
Elohopeapolttimo 50 24 000
Monimetallipolttimo 100 10 000
Suurpainenatriumpolttimo 125 20 000
Pienpainenatriumlamppu 200 18 000

LED-polttimoille ilmoitettavat polttoajat, esimerkikisi 50 000 tuntia, ilmoittaa kun valosta on 70% jäljellä. Tällöinkin LED-polttimo saattaa valaista riittävästi, ja valonalenemaa ei välttämättä huomaa ilman vertailukohtaa.

LED-polttimoiden polttoikään vaikuttaa ympäristön lämpötila, suuri lämpö pienentää oleellisesti polttimon ikää. Polttimot viihtyvät parhaiten kylmässä, ja ne kestävät hyvin myös tärinää. Ledit syttyvät hetkessä täyteen valotehoon, jolloin niiden ohjaaminen onnistuu liiketunnistimen avulla ilman viivettä.

Huom!
Eri polttimotyyppien lumen-arvot ja polttoikä saattaa vaihdella oheisesta taulukosta, valmistajasta riippuen. Varsinkin ledipolttimoiden lumen-arvo on jatkuvasti kasvussa.

Luumenit ja luksit

Eri polttimotyyppejä vertailtaessa on vaikea hahmottaa polttimoiden keskenäistä paremmuutta pelkän sähkötehon (w) perusteella. Vertailua helpottaa polttimoiden pakkauksissa olevat luumen-arvot, jotka ovat vertailukelpoisia keskenään.


Työympäristö

Turvallisen ja tehokkaan työympäristön takaamiseksi on valaistukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Valaistuksen on oltava riittävän tehokas, sekä huomioitava valon tasaisuus ja ehkäistä haitallisten häikäisyjen syntyminen.

Riittävä valaistusvoimakkuus

Taulukossa on karkeasti jaoteltuna eri tyyppisten tilojen suositellut valaistusvoimakkuudet

Tila / ominaisuus Valaistusvoimakkuus, keskimäärin (lux) Valon tasaisuus Häikäisy, UGR-arvo
Yleistilat 100-300 0,4 22-25
Toimistot 500 0,6 19
Liiketilat 300-500 0,4-0,6 19-22
Oppilaitokset 300-500 0,4-0,6 19-22
Potilastilat 200-1000 0,4-0,7 19-22
Liikenneasemat 100-300 0,5 19-28

Standardissa SFS 12464-1 on määritelty tarkasti eri tilatyyppien valaistusvoimakkuudet, valon tasaisuus, ja häikäisyn UGR-arvot.


Valon tasaisuus

Valon tasaisuus määritellään tietyn työskentelyalueen ja sen lähiympäristön valaistusvoimakkuuden suhteessa. Esimerkkikuvassa työpöydälle tulee valoa 500 luksia ja lähiympäristöön puolen metrin päähän 300 luksia, tällöin valon tasaisuuden arvoksi saadaan 300lx / 500lx = 0,6.

Esimerkkikuva toimistopöydän ja sen lähiympäristön valaistuksen tasaisuudesta

Häikäisy

Häikäisy saattaa olla kiusallista ja vaikuttaa oleellisesti työympäristön viihtyvyyteen, varsinkin näyttöpäätetyöskentelyssä häikäisy näytön kautta on varsin häiritsevää

Oikein valitut ja asennetut valaisimet tuottavat miellyttävän tasaisen valon, jossa työskentely on vaivatonta. Pieneen häikäisyyn päästään sijoittamalla valaisin oikein, ja valitsemalla matalaluminanssiset valaisimet.

Luminanssi

Pintakirkkaus, eli luminanssi kuvaa valonlähteen pinnalta lähtevän valon voimakkuutta. Suuriluminanssinen valaisin on valonlähteeltään pieni verrattuna sen suureen valon voimakkuuteen. Matalaluminanssiset valaisimet, esimerkiksi loisteputkivalaisimet, tuottavat valoa suhteessa vähemmän loisteputken pinta-alaan nähden.